Ovi Rauvolan historiaan

Aarne Rauvola syntyi 7-lapsiseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat Ali-Rauvolan ratsutilan omistajat Frans Rauvola ja Maria Vainio-Mikkola. Perheessä oli poikia kolme ja neljä tyttöä, mutta kaikki Aarnea lukuun ottamatta, kuolivat keuhkotautiin tms. sairauksiin vuosien 1906-1919 välillä. Perheen isä kuoli Aarnen ollessa 3-vuotias ja äiti Aarnen ollessa 9-vuotias.
Aarne jäi siis 12-vuotiaana yksin huolehtimaan talosta.

Aarne Rauvola kävi Kokemäen maamieskoulun vuonna 1925 ja Oriveden kansankorkeakoulun vuonna 1935. Ali-Rauvola oli aikoinaan Satakunnan eturivin viljelystila, jolla viljeltiin mm. sokerijuurikasta. Samoin karjankasvatus oli tuloksekasta ja siitä kertovat Ali-Rauvolassa olevat monet kipsiveistospalkinnot.

Kipsiveistospalkinnot kunniapaikalla.
Kipsiveistospalkinnot kunniapaikalla.
Kotiseutuneuvos AARNE RAUVOLA, 16.11.1906 – 16.08.2002
Kotiseutuneuvos AARNE RAUVOLA, 16.11.1906 – 16.08.2002
Ali-Rauvolan edistyksellinen viljely ja karjankasvatus olivat kuuluisia Satakunnassa.

Kulttuurityö ja sukututkimus

Aarne Rauvola perusti Rauvola-Säätiön 1979 tukemaan kotiseutukulttuurityötä ja sosiaalista avustustoimintaa Euran, Eurajoen, Kiukaisten ja Lappi TL:n kunnissa. Hän oli myös Naarjoki-seuran alkuunpanija 1960-luvulla. Seuran tarkoituksena on ollut kylän tunnetuksi tekeminen.

Aarnen kiinnostuksen kohteita oli myös sukututkimus ja hän olikin maamme eturivin maallikkosukututkija. Hän on julkaissut kahteen sukukirjaan: Poutala-Hollmenin (v.-70) ja Anders Forsmann'in ja Ebba Thelinin jälkeläisiä (v.-82). Lisäksi Aarne Rauvola on laatinut kortiston euralaisista 1700–1800 -luvuilta. Kortisto on nyt Turun Maakunta-arkistossa, jossa sitä on 6,40 hyllymetriä. Kortistoa voivat käyttää mm. tutkijat aineistona esim. torpparilaitosta, käsityöläisiä, itsellisiä, muuttoliikettä, siirtolaisuutta, talojen periytymistä, säätykiertoa ja lukemattomia muita kohteita koskevissa tutkimuksissa.

Kirjailija ja taidemaalari

Aarne Rauvola toimi myös kirjailijana ja hänen teoksiaan ovat:
• Sukujen Juuria Euran ja Lapin kylissä (1991) (pohjautui Länsi-Suomen kirjoituksiin)
• Isätön poika (1992)
• Tapahtui Römän Juhan aikana (1995)
Aarne kirjoitti myös lehtiartikkeleita mm. Sukututkimusseuran Genos -lehteen.

Hän oli myös taidemaalari ja teki useita kovalevypohjille maalattuja tauluja sekä oli taiteen keräilijä. Aarne on teettänyt myös Naarjoki-aiheisen valokuvasarjan, josta eräitä kuvia on suurennettu taulukokoonkin.

Vuonna 1978 Aarne Rauvola sai kotiseutuneuvoksen arvonimen.

Nykyään säätiöllä on Ali-Rauvolan talouskeskuksessa kunnostetussa navettarakennuksessa mm. maatalousmuseo ja päärakennuksessa on kotimuseo, johon pääsee tutustumaan sopimuksen mukaan.

Kotiseudun monialainen kehittäminen oli Aarne Rauvolalle tärkeää.